Jyväskylän kaupunki on kokonaisuudessaan vuoden 2009 jälkeisten kuntaliitosten myötä noin 140 000 asukkaan yliopistokaupunki. Asukasluvultaan se on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki ja yli 95 prosenttia väestöstä on suomenkielisiä. Alueen asukkaiden tiedetään olevan Suomen koulutetuimpia.
Jyväskylässä on useita paikallislehtiä, joista vanhimmat juuret alkavat jo 1800-luvulta. Osa lehdistä on tilattavissa kotiin postitse tai ostettavissa kaupoista ja kioskeilta. Kaupungissa on tarjolla myös ilmaisjakelulehtiä kotiin asti jaettuna tai jakelupisteistä noudettavissa. Joillain Jyväskylän seudun alueilla on myös omat paikalliset sanomalehtensä. Yliopistolla on omat säännölliset julkaisunsa.
Lisäksi perinteisillä julkaisuilla on myös omat verkkosivunsa, josta voi myös käydä lukemassa päivän polttavia asioita. Tässä artikkelissa kerrotaan tarkemmin Jyväskylän paikallislehdistä, pohditaan eri julkaisujen eroja ja muistutetaan lähdekritiikistä.
Jyväskylän lehdet – perinteistä uutisointia ilmaisjakeluihin ja nettiin
Jyväskylässä voi todella sanoa olevan perinteikästä julkaisutoimintaa, sillä siellä sijaitsee Keskisuomalaisen päämaja, joka on vanhin edelleen voimassa oleva suomenkielinen sanomalehtijulkaisu. Moni haluaa yhä tilata Keskisuomalaisen kotiin paperiversiona tuomaan sivistyksen sanaa aamukahvipöytään. On hienoa, että Suomessa yhä noin 80 prosenttia väestöstä kertoo lukevansa sanomalehtien paperiversiota, sillä ne ovat selkeästi osa suomalaista perinnekulttuuria.
Paikalliset aluelehdet, kuten Palokka, ovat alueiden mahdollisuus tuoda ihmisten tietoon todellisia paikallisten uutisia. Onkin hienoa, että Jyväskylän seudulla on selvinnyt useampi pienempi julkaisu vaikeidenkin aikojen läpi, sillä muuten kaupunginosille tärkeät uutiset saattaisivat jäädä kertomatta.
Ilmaisjakelulehdet antavat jakelumääriensä perusteella kätevän tavan mainostaa esimerkiksi omaa yritystään lehtien välityksellä. Kotiin kuljetettu ilmaisjulkaisu tarjoaa paikallisuutisia kahvipöytään niillekin, jotka eivät syystä tai toisesta halua ostaa tilausversioita. Toki ilmaisversioissa voi olla tasokkaita juttujakin, jotka ovat yleensä hiukan erilaisia suurempiin sanomalehtiin verrattuna. Seuraavaksi esittelemme muutamia tunnetuimpia sanomalehtiä Jyväskylän seudulla.
Keskisuomalainen
Jyväskylä on Keski-Suomen maakuntakeskus ja sen päälehti on seitsemän kertaa viikossa ilmestyvä Keskisuomalainen. Lehden levikki on tällä hetkellä noin 50 000 kappaletta. Sanomalehden lisäksi lukijoille on tarjolla myös verkossa toimiva nettilehti, josta voi myös lukea päivän uutiset ja vanhemmatkin julkaisut.
Keskisuomalainen on Suomen vanhin, yhä ilmestyvä suomenkielinen lehti. Se on perustettu vuonna 1871 ja sen päätoimittaja on Pekka Marvola. Julkaisu on myös määrännyt lukija-asiamiehen vuodesta 1999 lähtien. Keskisuomalainen siirtyi tabloid-kokoon vuonna 2016. Lehti kuuluu Keskisuomalainen konserniin.
Suur-Jyväskylän Lehti
Vuodesta 1959 julkaistu ilmaisjakelulehti jaetaan 85 000 talouteen Jyväskylän seudulla joka keskiviikko ja lisäksi noin kymmenenä lauantaina vuosittain yhteensä 114 000 kotitalouteen. Julkaisu on saatavilla myös ilmaisjakelupisteistä. Toimintansa lehti rahoittaa pääosin mainoksilla, joita Suur-Jyväskylä Lehdessä eli Surkkarissa onkin usein runsaasti.
Jyväskylä-lehti
Jyväskylän kaupunki tiedottaa kaupunkilaisille palveluistaan ja toiminnoistaan Jyväskylä-lehdessä, joka ilmestyy viidesti vuodessa keskiviikkoisin. Lehti jaetaan ilmaisjakeluna kotitaloukseen ja lisäksi se on saatavilla noutopisteistä.
Paikallisuutiset-lehti
Vuonna 1964 perustettu Paikallisuutiset-lehti on entisen Jyväskylän maalaiskunnalle ja Jyväskylän ympäryskunnille suunnattu lehti. Lehden nykyinen päätoimittaja on Lea Lerkkanen ja kustantajana Viestipantteri Oy. Tämä julkaisu on tilauslehti. Arkiston lehtijuttuja voi lukea myös halutessaan netistä.
Korpilahti-lehti
Korpilahti liittyi Jyväskylään vuonna 2009. Muutoksesta huolimatta tarve oman alueen lehdelle on kuitenkin pysynyt Korpilahden asukkailla. Päätoimittaja Maarit Nurminen osti Korpilahti-lehden liiketoiminnan vuonna 2016 ja se keskittyy alueen uutisointiin. Lehti on perustettu vuonna 1971. Lukija löytää lehtijutut myös internetistä.
Palokka, Säykki ja Wesmanni
Monemexmedia julkaisee kolmea alueellista paikallislehteä Jyväskylän kaupunginosissa. Julkaisut ilmestyvät joka toinen viikko ja ne voi tilata postitse kotiosoitteeseen. Palokka-lehden levikki on 11 500 kappaletta ja sitä on julkaistu vuodesta 2014 lähtien. Wesmannia on julkaistu alun perin vuodesta 1996 lähtien ja se on Vaajakosken alueen paikallisalueen lehti 8600 kappaleen levikillään. Säykki on taas toiminut erinimisinä versioina jo 85 vuoden ajan ja sitä tilataan myös muualle Suomeen ja jopa ulkomaille.
Jylkkäri – Jyväskylän ylioppilaslehti
Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan julkaisema Jylkkäri on perustettu vuonna 1960. Se ilmestyy 11 kertaa vuodessa kolmen viikon välein lukukausien aikana. Julkaisun levikki on 6000 kappaletta. Kerran vuodessa se jaetaan Jyväskylän kotitalouksiin 50 000 kappaleen verran ja kaksi kertaa vuodessa abeille 7000 kappaleen verran. Jylkkäri on saatavilla jakelupisteissä ja julkaisu on luettavissa myös verkossa.
Jyväskyläläisten suhde sanomalehteen
Jyväskylä sijaitsee melko lailla keskellä Suomea etelän ja pohjoisen välissä, lännen ja idän risteyskohdassa. Keski-Suomen aluekeskuksena ja yliopistokaupunkina sillä on merkittävä osa suomalaista kaupunkikulttuuria. Kuten muuallakin Suomessa, myös Jyväskylässä sanomalehtien paperijulkaisujen lukukanta on laskemaan päin, tämä näkyy paikallisten sanomalehtienkin ilmoittamissa jakelumäärissä.
Lasku ei ole kuitenkaan niin suurta mitä nykypäivän some-yhteiskunnassa voisi päätellä. Sanomalehdet ovat yhä tärkeitä, siitä kertovat Jyväskylän kaupungin kaikki lehtien tilaajat. Jos ei tilaa maksullista lehteä kotiinsa, moni varmasti lukee silti paikallisuutisia tarjolla olevista ilmaisjakelulehdistä.
Sanomalehdet ovat vastanneet internetin tuomiin haasteisiin mahdollisuudella lukea näköislehti myös verkossa. Monet uutiset ovat myös kirjoitettu nettiartikkeleiden muotoon. Perinteisien julkaisujen, kuten sanomalehtien, etu on, että niiden jutut ovat allekirjoitettuja ja lisäksi julkaisupäälliköt vastaavat niiden tuotannosta, joten niiden sisällöissä on yleensä joku laatutakuu – toisin kuin verkossa vapaasti olevissa julkaisuissa, joissa juttujen oikeudellisuudesta ei voi olla aina varma. Lähdekritiikki on tietysti suotavaa, luki uutisensa sitten netistä tai sanomalehdestä, niin Jyväskylässä kuin muuallakin Suomessa.