Jyväskylä on erittäin monipuolinen ja rikas, matkailuun erinomaisesti sopiva kaupunki ja kunta. Sen seudulla on paljon nähtävää niin kulttuuria kaipaaville henkilöille kuin heillekin, joille tärkeintä on päästä nauttimaan luonnosta.
Jyväskylän seudusta puhuttaessa on tärkeää pitää erillään monien liitosten jälkeen syntynyt laaja Jyväskylän kunta ja kaupunki, jonka keskusta etenkin on maantieteellisistä syistä varsin pienellä alueella. Tässä artikkelissa puhutaan itse kaupungin nähtävyyksistä, joilla tarkoiteteen nimenomaan kaupunkialueella sijaitsevia paikkoja ja niistä, jotka kuitenkin sijaitsevan juuri kunnan alueella. Alvar Aallon arkkitehtuuria käsittelevässä osiossa puhutaan koko alueella sijaitsevista kohteista.
Jyväskylän kaupungin nähtävyydet
Luonnonnähtävyyksistä Jyväskylässä on pakko mainita Harju, joka kohoaa aivan keskustan tuntumassa ja mahdollistaa kaupungin tarkastelun uudesta näkökulmasta kauniissa puistomaisessa ympäristössä. Lisäksi on Tourujoen laakso, joka tarjoaa vehmaan ja miellyttävän kävelymaaston vain kivenheiton päässä kaupungin keskustasta. Harjulla sijaitsee myös entinen ravirata, jonka alueella toiminta on erittäin vilkasta, mutta nykyisin vain muun kuin hevosurheilun merkeissä, sillä Jyväskylän Hippoksen toiminta siirtyi vuonna 1974 Killerin raviradalle.
Yhtenä nähtävyytenä on ilman muuta mainittava myös Laajavuori, joka on hauskalla tavalla harvinainen hiihtokeskus hämmentävän lähellä kaupungin keskustaa. Sen laelta aukeaa upea näkymä Tuomiojärvelle, Jyväsjärvelle sekä kaupungin yli aina Päijänteelle asti. Kesällä, kun hissit eivät kulje, kannattaa ehdottomasti harkita kapuamista Laajavuoren laelle, sillä maisema todella palkitsee vaivan.
Jyväsjärveä kiertävä Rantaraitti ja sen ytimenä Lutakon satama, oikea jyväskyläläisten kesäinen olohuone, ovat kokemisen arvoisia nähtävyyksiä. 13 kilometriä pitkän raitin voi kiertää jalkaisin, vaikkapa rullaluistellen tai pyöräillen ja Lutakon satamassa voi huilata vaikkapa jäätelöä syöden tai kahvilassa istuskellen. Sieltä voi myös aloittaa viehättävän risteilyn lähivesistöille.
Alvar Aalto jätti jälkensä
Jyväskylän arkkitehtuuri noin kokonaisuudessaan ei ole erityisen merkille pantavaa, vaan päinvastoin – melko keskinkertaista suomalaista kaupunkiarkkitehtuuria. Muutamia merkittäviä rakennuksia siellä kuitenkin on ja niitä kannattaa ilman muuta käydä katsomassa.
Jyväskylässä on Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia ja niiden muodostamia kokonaisuuksia enemmän kuin missään muussa Suomen kaupungissa tai koko maailmassa ja sen takia seutua voidaankin kutsua Alvar Aalto -pääkaupungiksi. Jyväskylän alueella sijaitsee yhteensä huikeat 28 akateemikko Aallon suunnittelemaa rakennusta. Näihin tutustumisen voi helposti aloittaa aivan keskustan tuntumassa sijaitsevalta yliopiston kampukselta ja sen päärakennuksesta, joka on hienosti restauroitu. Kyseessä on komea kohde suomalaisen arkkitehtuurin ystäville.
Merkittävimmät Alvar Aallon suunnitteleman rakennukset löytyvät kuitenkin kaupungin ulkopuolelta kuntaliitosten myötä Jyväskylään liitetyiltä alueilta. Hienoja ja ehdottomasti vierailun arvoisia ovat Muuramen kirkko, joka on vuonna 1929 valmistunut vaalea ja linjoiltaan selkeän funktionalistinen sekä italialaisesta arkkitehtuurista vaikutteita saanut kirkkorakennus. Toinen on Säynätsalon kunnantalo, luultavasti yksi upeimmista Aallon arkkitehtonisista luomuksista.
Aallolla oli suuri rooli myös Jyväskylän kaupunkikuvan kehittäjänä. Arkkitehti näki, että aluetta ympäröivä kumpuileva, vehmas luonto rinnastui Toscanan luontoon visuaaliselta ilmeeltään ja halusi tuoda suomalaiskaupunkiin vaikutteita Firenzestä. Valitettavasti monet vaikuttavimmista visioista jäivät toteutumatta ja useimmat rakennukset on purettu tai ne on muuten päästetty tuhoutumaan, ennen kuin Aallon arvo arkkitehtinä ymmärrettiin.
Aaltoon suunnittelijana voi tutustua näyttelyssä Pohjolan Firenze – Alvar Aallon arkkitehtuuria Jyväskylässä, joka on avoinna hänen nimeään kantavan museon galleriassa 11.2.2018 asti. Jyväsjärveen vievällä rinteellä sijaitseva museo on toki tutustumisen arvoinen niin arkkitehtuurinsa kuin pysyvän näyttelynsä puolesta myös Pohjolan Firenze -näyttelyn päättymisen jälkeen.
Majoitu Aallon suunnittelemassa kunnantalossa
Säynätsalon kunnantalo valmistui vuonna 1949 ja se otettiin käyttöön vuonna 1952. Punatiilinen rakennus on ilmeeltään erittäin moderni ja sen muotokieli on Aallon tuon ajan töille ominainen. Rakennusta pidetään merkittävänä rakennustaiteellisena helmenä ja se on kansainvälisesti tunnettu sekä arvostettu yhtenä merkittävimmistä Aallon rakennuksista. Kunnanhallinto Säynätsalossa lakkasi Jyväskylään liittymisen vuoksi vuonna 1993 ja sen jälkeen entistä kunnantaloa on käytetty kokousten ja tilaisuuksien järjestämiseen. Nykyisin entisessä Säynätsalon kunnantalossa voi myös majoittua.
Aalto suunnitteli Säynätsalon kunnantalon kokonaisuudeksi. Rakennuksen huonekalut ovat arkkitehdin juuri tätä kohdetta varten suunnittelemia ja siinä on paljon huomaamisen arvoisia yksityiskohtia. Tähän rakennukseen tutustumiseen kannattaa varata runsaasti aikaa, sillä jo pelkkä kreikkalaisesta antiikista vaikutteita saaneella pihalla käyskentely vaatii oman aikansa. Säynätsalon kunnantalo ja koko sen pihapiiri on suojeltu rakennussuojelulailla vuonna 1994.
Suomen tunnetuimman arkkitehtuurin ohella Jyväskylän kunnan alueella sijaitsee myös vanhempaa arvokasta arkkitehtuuria. Ehdottomasti näkemisen arvoinen niistä on ainakin Petäjäveden vanha kirkko, jolle on myönnetty Unescon arvomerkki.
Suomen käsityön museo
Jyväskylässä on paljon kiinnostavia museoita, mutta niistä luultavasti ainutlaatuisin ja kiinnostavin on Suomen käsityön museo, jossa esitellään perinteisiä naisten ja miesten käsitöitä. Niiden lisäksi museossa voi tutustua maamme kansallispukuihin. Museossa järjestetään erilaisia käsityöpajoja sekä lapsille että aikuisille ja sen aistitilassa pääsee muun muassa kuuntelemaan erilaisten käsitöiden tekemisestä lähteviä ääniä ja tunnustelemaan erilaisia materiaaleja.